Nyt paastonaikana me seuraamme Jeesuksen viimeisiä vaiheita maan päällä, kun hän kulkee kohti Golgatan keskimmäistä ristiä. Tällä tiellä hän kohtaa kaikkea sitä minkä vuoksi hän tänne maailmaan alun perin tulikin. Hän kohtaa sairaita, toisten ihmisten halveksimia ja hylkäämiä ihmisparkoja, hän kohtaa syyllisyyttä potevia ihmisiä jne. Tämän päivän tekstissä kerrotaan, että hän ei ihmisenä kulkiessaan kohdannut vain ihmisiä ja heidän huoliaan ja murheitaan, vaan hän kohtasi myös itse pahan. ”Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen”, näin tekstimme tänään alkaa.

Alun perin kaikenlainen paha ja pahuus eivät kuuluneet tähän maailmaan. Ja se oli siis myös ihmiselle vierasta. Jumala loi ihmisen kuvakseen. Luomistyön päätyttyä hän näki, että kaikki oli hyvää. Syntiinlankeemuksessa tapahtui muutos. Erilainen paha, elämän vajavaisuudet ja vaikeudet, joiden alku on Paholaisessa, saivat otteen ihmisestä. Hän ei ainoastaan alkanut ajatella, sanoa ja tehdä sitä, mikä on vastoin Jumalan tahtoa, vaan joutui keskelle sellaisia ongelmia, joihin Jumala ei ollut häntä asettanut. Ihmiselle tuli myös tuntemuksia, jollaisia hänellä ei aiemmin ollut. Näitä olivat esimerkiksi pelko, josta Raamattu puhuu Aadamin ja Eevan kohdalla.

Maanpäällisen elämänsä aikana Jeesus tuli kohtaamaan kaikkea sitä mitä paha on saanut tässä maailmassa aikaan. Alun perin ei ollut sairautta, ei ollut kärsimystä eikä kuolemaa. Jeesus osoitti teoissaan, että hänellä on valta poistaa tästä maailmasta näitä pahan vaikutuksia. Päivän tekstissä kerrotaan, että hänellä oli myös valta näihin pahan henkivaltoihin nähden. Hän saattoi käskeä pahoja henkiä ja ne tottelivat häntä. Näin Jeesus kohta kohdalta osoitti, että hänellä on valta palauttaa tähän maailmaan tuota paratiisin viatonta alkutilaa, josta ihminen oli langennut pois.

Mutta taistelussa pahaa valtaa vastaan oli muutakin tulossa. Ristin tapahtumia on arvioitu niin, että se mikä pahan valtakunnalle ensin näytti voitolta, olikin sille suurin mahdollinen tappio. Sielunvihollinen iloitsi siitä, että Jumalan Poika saatiin ristille. Mutta se olikin Jumalalle ja meille suurin mahdollinen voitto. Siinä annettiin uhri syntiemme tähden. Ristin uhrin tähden saamme uskoa syntimme anteeksiannetuiksi ja pääsemme Jumalan yhteyteen. Eli ristin kautta tapahtui juuri se mitä sielunvihollinen vastustaa, että ihminen pääsisi takaisin Luojansa yhteyteen. Tästä ristin voitosta Kolossalaiskirjeessä sanotaan: ”Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan.” (Kol. 2:1-3-15).Meillä on siis Kristuksessa täysi voitto pahan vallasta. Hänessä me saamme olla täysin turvassa pahan valtaa vastaan.

Miten on kuulijani, uskotko sinä persoonallisen pahan olemassaoloon? Vasta tehdyn tutkimuksen mukaan 68% kirkon työntekijöistä uskoo Saatanan olemassaoloon. Kaikista suomalaisista siihen uskoo 31%. Omasta puolestani voin sanoa, että uskon persoonallisen pahan olemassaoloon.

Englantilainen suosittu krisititty kirjailija C.S.Lewis kirjoitti aikanaan:"On kaksi samanlaista ja vastakkaista erehdystä, joiden valtaan sukukuntamme voi joutua paholaiseen nähden. Toinen on se, ettei usko niiden olemassaoloon. Toinen on se, että uskoo ja tuntee ylenmääräistä ja epätervettä mielenkiintoa niitä kohtaan. 

Voimme heti meidänkin ajastamme nähdä nämä molemmat ilmiöt. Jotkut pitävät naurettavana ajatusta vihtahoususta, joka atraimensa kanssa heiluu näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Jos sellaiseksi pahan ajattelemme, niin naurettavaltahan se vaikuttaakin. Mutta ehkä paholainen tahtookin antaa itsestään juuri sellaisen kuvan, jotta voisi sitten toimia salatusti paljon järkyttävämmällä tavalla, kun ihmiset eivät siihen kerran usko. Eli jos tiedostamme pahan olemassaolon, niin voinemme paremmin sen toimintaa jäljittää. 

Äsken mainitsemani C.S.Lewis kirjoitti esimerkiksi kirjan Paholaisen kirjeopisto. Se on samalla hauska ja äärimmäisen vakava. Kirja muodostuu sarjasta kirjeitä, joita paholainen lähettää nuorelle veljenpojalleen. Tämä on saanut työmaakseen eli potilaakseen opiskelijanuorukaisen, josta on tullut kristitty. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta hänet saataisiin riistetyksi Jumalan käsistä Alhaisen Isän omaksi. Tässä kirjassa paholaisen toimintaa siis jäljitetään nerokkaalla tavalla.

Toisaalta on olemassa ilmiöitä, kuten saatananpalvonta, jossa tätä epätervettä mielenkiintoa tunnetaan pimeyden valtoja kohtaan. On olemassa selvännäkijöitä ja horoskooppien laatijoita ja rajatiedon ilmiöt kiinnostavat. Näissä liikutaan aika lailla harmaalla alueella, kun emme tiedä mistä lähteestä niissä ammennetaan.

Silti Raamatun kuvaus pahan hengen pois ajamisesta saattaa edelleen tuntua meistä hyvin kaukaiselta. Jotkut selittävätkin pelkästään maailmankuvasta johtuvaksi sen, että Raamatussa puhutaan pahoista henkivalloista. Että näille ilmiöille meidän aikanamme pystytään antamaan luonnollisempia selityksiä. Mykkyyden parantamiseen on muita, tieteelliseen maailmankuvaan kuuluvia keinoja.

Mutta siitä emme kuitenkaan pääse irti, että henkivallat on Raamatussa mainittu hyvin monta kertaa. Voi myös esittää kysymyksen, että jos uskoo hyviin henkivaltoihin eli enkeleihin, niin miksi ei yhtä hyvin voi olla pahojakin henkivaltoja. Henkivaltojen todellisuus ei välttämättä ole meidän keskellämme kovin selvää. On selitetty, että koska meillä länsimaissa on pitkä kristillinen kulttuuri ja kasvatus, niin henkivallat ovat niistä johtuen olleet sidottuja. Lähetyskentillä sen sijaan puhe riivaajista on jokapäiväistä. Mutta olettaa saattaa, että jos kristillisyys meillä vähenee ja ohenee, niin henkivaltojen todellisuus meilläkin murtautuu esiin ennen näkemättömällä tavalla. Olihan muinaisessa suomalaisten uskonnossakin ennen kristinuskon tuloa henkivaltojen todellisuus käsin kosketeltavaa.

Jeesusta syytettiin siitä, että hän itsensä pääpaholaisen avulla karkottaa pahoja henkiä. Siihen Jeesus vastasi loogisesti, että jos valtakunta taistelee itseään vastaan, niin se tuhoutuu. Nämä ihmiset näkivät siis Jeesuksen hyvät teot, mutta eivät tahtoneet tunnustaa, että ne olisivat Jumalasta lähtöisin. Näin he joutuivat selityksiin, jotka eivät kestäneet tarkempaa tarkastelua.

Kysymys siitä, että kenen voimalla ja avulla hyviä töitä tehdään, on kyllä ajankohtainen edelleen. Raamattu tuntee sen mahdollisuuden, että kaikki ihmeteot eivät ole Jumalasta. Faraon loitsijat pystyivät tekemään samoja ihmetekoja, joita Mooses teki, kun hän anoi kansalleen vapautusta Egyptin orjuudesta. Ja Jeesus sanoi, että lopunaikoina hänen nimessään tulee ihmeidentekijöitä, joita Jeesus itse ei kuitenkaan tunnusta omikseen.

Eikö tällainen tilanne ole omiaan luomaan turvattomuutta, keneen tässä maailmassa oikein voi uskoa. Ihmeissä on aina se mahdollisuus, että Jumalan vastustaja jäljittelee Jumalan tekoja. Mutta siitä voimme olla varmoja, että paha ei pysty jäljittelemään Jumalan rakkaudentekoa Jeesuksessa.

Kerrotaan tarinaa miehestä, joka halusi perustaa uuden uskonnon. Hän meni papin puheille ja kysyi miten sellaisen uuden uskonnon voisi perustaa. Hän sai neuvoksi: anna ristiinnaulita itsesi ja nouse kuolleista kolmantena päivänä, niin katsotaan sitten sen jälkeen kuinka uskonnon perustaminen onnistuu.

Jeesuksen risti ja ylösnousemus ovat mahdottomia jäljiteltäviä. Paholainen ei ole keksinyt mitään sen tapaistakaan. Siitä voimme olla varmoja, että olemme Jumalan tekojen ja rakkauden äärellä, kun ajattelemme ristiä ja ylösnousemusta ja uskomme Jeesukseen.

Jeesus sanoo myös: ”Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.” Näin Jeesus näyttää sanovan, että henkivaltojen näkökulmasta ei ole mitään ns. neutraalia aluetta olemassa. Ihminen kuuluu joko Jumalan valtakuntaan ja jos hän ei siihen kuulu, hän on vastustajan puolella. Tällainen jako saattaa ensialkuun tuntua kovin mustavalkoiselta, mutta mikä me olemme arvostelemaan Herramme sanoja. Tämä panee ihmisen miettimään kenen puolella hän oikeasti on.

Lopuksi: koska Jeesus on voittanut pahan vallan, niin me todellakin saamme Hänessä olla aivan turvassa. Hänen voittonsa koskee niin pahoja henkivaltoja kuin meissäkin olevaa pahuutta. Siksi me saamme päivittäin pyytää: Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda meitä. Tee meissä työsi. Voita meissä pahan alkujuuri ja armahda, ja sovita meidät. Ota hoitoosi tämä viiniköynnös, jonka olet oikealla kädelläsi istuttanut. Auta meidät ennallemme eli auta meitä tulemaan sellaisiksi kuin olet meidät tarkoittanut. Amen.