Saarna Itäkeskuksen peruskoulun joulukirkossa, Luuk. 2:1-20
Helsingin tuomiokirkko 21.12. 2010

”Sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa.” Paimenen työssä oli kaksi tärkeää asiaa lauman kannalta: ruoka ja turvallisuus. Paimenen tuli varmistaa, että lampaat saivat tarpeeksi syödäksensä. Siispä paimen johdatteli laumaansa paikkaan, josta saisi ruokaa.

Toinen tärkeä asia oli, että paimen suojeli laumaansa villipedoilta. Niitä oli Beetlehemin yössä varmasti liikkeellä. Sen lisäksi, että sai itse ruokaa, oli tärkeää, ettei itse tulisi syödyksi. Sudelle olisi kelvannut lammaspaisti, mutta urhoollinen paimen karkotti villipedot laumasta kauaksi.

Turvallisuuteen kuului myös se, että jos joku lampaista olisi kadonnut, paimenen tehtävään kuului lampaan etsiminen takaisin. Sen hän teki niin, että hän vei ensin tallessa olevat lampaat turvaan aitaukseen. Ja sitten hän lähti etsimään kadonnutta lammasta. Apuvälineenä paimenella oli sauva, jolla hän saattoi vaikeastakin paikasta nostaa lampaan turvaan. Kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä homma oli tuo paimenen tehtävä!
Jouluevankeliumissa kerrottiin että paimenet joutuivat välillä yölläkin töihin. He olivat siis vuorotyöläisiä. Varmasti kävi välillä niin, että aika pitkäksi yön hiljaisina tunteina. Työ ei välttämättä aina tarjonnut vauhtia ja vaarallisia tilanteita!

Olisiko paimenen työllä jotakin yhteistä sen työn kanssa, jota teemme koulussa? Onhan silloin tavallaan koolla paimen ja lauma, kun opettaja pitää tuntia luokassa oppilaitten kanssa. Opettajan tehtävänä on johdatella opiskelemaan asioita, joita tässä maailmassa pidetään tärkeinä.

Opettajan ja oppilaankin tehtävänä on myös turvallisuuden ylläpitäminen. Koulumme on kiva-koulu, joka siis tarkoittaa kiusaamisen vastustamista. Yhdessä meidän on pidettävä huolta siitä, ettei ketään vahingoiteta, ettei ketään lyödä eikä ketään haukuta.

Ehkäpä yhteistä paimenen työhön on myös se, ettei koulutyö aina ole mitään kovin jännittävää ja ihmeellistä. Vaikka koulumme onkin ”kiva”-koulu, ei työ itsessään aina ole kivaa. Iltapäivän viimeinen tunti saattaa joskus tuntua pitkältä. Mutta sekin lienee tärkeää oppia jo koulussa, ettei työn tekemisen ole tarkoituskaan aina olla kivaa ja viihdyttävää. Joskus se on varsin arkista puurtamista!

Mutta tuona yönä paimenille tapahtui jotain erityistä. Keskellä arkista aherrusta paimenet saivat kuulla enkeleiltä ihmeellisen sanoman: ”Tänä päivänä teille on syntynyt Vapahtaja!” Ja enkelien kehotuksesta paimenet menivät katsomaan tuota vastasyntynyttä Jeesus-lasta.

Tässä kohdassa haluaisin erityisesti samastua paimeniin. Tämä sanoma, jonka paimenet kuulivat, oli ja on tarkoitettu kaikille maailman ihmisille. Tänä päivänä teille on syntynyt Vapahtaja! Me kirkkoon tulleet saamme ajatella: meille on syntynyt Vapahtaja!

Vapahtajan syntyminen tarkoittaa sitä, että on olemassa Jeesus, joka on sovittanut ihmiskunnan synnit ja näin aukaissut tien Jumalan yhteyteen. Sellaisen Vapahtajan syntymää on syytäkin juhlia! Joulun sanoma Jeesuksen syntymästä on se mikä tekee joulusta joulun, antaa sille todellisen sisällön ja merkityksen.

Olemme tänään tulleet joulukirkkoon. Syksyn aherrus on takanapäin ja huomenna aloitamme joululoman vieton. Joululoman jälkeen palaamme taas kouluun. Niin kuin paimenetkin hoitivat tärkeää tehtäväänsä, niin mekin saamme hoitaa tärkeää tehtäväämme, opettajina ja oppilaina.

Joulun sanomaa saa muistaa niin lomalla kuin työssäkin. Arjessa joulun sanoma tarkoittaa, että saamme pyytää aherrukseemme Jumalan siunausta. Saamme pyytää Jumalan apua kaikkeen: jokapäiväisessä työssä jaksamiseen, sovinnossa ja rakkaudessa elämiseen toisten ihmisten kanssa, ilon ja tarkoituksen löytymiseen, turvallisuuteen niin koulussa kuin koulumatkallakin. Taivaan Isällä on paljon siunauksia olemassa, joita hän niin mielellään jakaa.

Kun taivaallinen valo saa säteillä elämäämme, niin silloin voimme elää todeksi joulun sanomaa, niin lomalla kuin työssäkin: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Rukoilemme: ”Rakas taivaan Isä, kiitos joulusta ja joulun sanomasta. Auta meitä elämään sitä todeksi jokaisena elämämme päivänä. Aamen.”