top of page
Search

Charles sai kruununsa

Charles III kruunattiin kuninkaaksi näyttävin menoin Westminster Abbey -kirkossa Lontoossa. Paikan päällä oli pari tuhatta osallistujaa ja television välityksellä ties kuinka monta.


Juhlasta kävi ilmi anglikaanisen kirkon ja valtion suhde. Englannissa istuva monarkian johtaja – kuningas tai kuningatar - on myös anglikaanikirkon pää. Kruunaaminen oli jumalanpalvelus, jossa kruunut kuningas Charles III:n ja kuningatar Camillan päihin asetti Canterburyn arkkipiispa, anglikaanisen kirkon korkeimmassa virassa oleva pappi. Saarna pidettiin, laulettiin hengellisiä lauluja, rukoiltiin, kuningas ja kuningatar siunattiin tehtäviinsä ja lopuksi nautittiin myös ehtoollista.


Kirkon ja valtion läheiseen siteeseen on olemassa historialliset perusteet, aina anglikaanisen kirkon syntymisestä alkaen. Mutta ainakin itselle jäi sellainen tuntu tämän tilaisuuden perusteella, että kyseessä on elävä perinne! Hengellinen sisältö saatiin aidosti välitettyä, ilman että siitä olisi jäänyt turhan pönöttämisen tai ulkokohtaisuuden tuntu.


Kristittynä saattoi vain iloita Raamatun luvusta ja muista kristillisistä osuuksista. Kuten vaikkapa siitä, että pieni poika tuli sanomaan Charlesille: ”Teidän majesteettinne, Jumalan valtakunnan lapsina me toivotamme teidät tervetulleeksi kuninkaitten kuninkaan nimessä.” Johon kuningas vastasi: ”Hänen nimessään, ja hänen esimerkkinsä mukaan, en tule palveltavaksi, vaan palvelemaan.”


Tietystikään kaikki eivät iloitse näin vahvasta siteestä ja varmaankin monelle tilaisuus oli ”Kaanaan kieltä”. Mutta on niitä varmasti turhempiakin perinteitä olemassa. Kruunajaiset oli muistutus meillekin rukoilla omien johtajiemme ja päättäjiemme puolesta, olkoonkin että kuninkaan ”valta” on aika lailla symbolista. Ajankohtaista on rukoilla vaikkapa sitä, että saisimme hyvän hallituksen.


On toki Suomessakin vielä ”seremonioita”, joissa valtio ja kirkko kohtaavat, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Ja on myös hyvä nähdä meidänkin käytännöissä sellainen liikkumavara, että presidentti voi toivottaa uudenvuoden puheensa lopuksi kansalle Jumalan siunausta. Sellainen lämmittää mieltä.





10 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page